?

Log in

Muhveli
muhuve
.:.:..:. ... ::: .... ::.:.. .: ..:: ::: :....:
May 2011
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30 31

Muhveli [userpic]
Vähemmän unia, kiitos!

Pitääpä tänne nyt kirjotella kun kerrankin on jotain jännää kerrottavaa :D

Pari yötä tullu kateltua ihan urakalla unia ja kun siihen ei ole tottunu nii ottaapi voimille. Normaalisti muistan ehkä yhden unen viikossa vielä heräämisen jälkeenkin ja muutenki näen unia keskimääräistä vähemmän mutta nyt jostakin syystä olen pari yötä nähnyt niin paljon unia että herätessä on ollu fyysisestikin aivan poikki.

Maanantain ja tiistain välinen yö:

Olin joku hyvin eeppinen sankari jolla oli iso miekka (Ai mikä final fantasy viittaus?) ja joka joutui taistelemaan isoja ja pahoja mörköjä vastaan koska mörköjen pomo oli kidnapannut minun ystäväni, kaksi kaunista naikkosta.
Lopulta koko yön taisteltuani voitin viimeiset vastustajat ennen pomoa ja pääsin pomon tornille. Torni nousi keskeltä merta ja siinä tuntui olevan enemmän kaikenlaisia ulokkeita ja parvekkeita kuin mitään sisätilaa ja katto oli iso taistelukenttä. Siellä sitten pari pomon apulaista jotka olin jo voittanut tulivat kertomaan kaikkia jänniä juttuja pomosta ja sen motiiveista ja tässä vaiheessa myös tuli maininta siitä kuka tämä tumma ystäväni oli. Apurit viittasivat häneen Oravana ja vaikka Orava onkin Raahelaisen Emmin sukunimi niin tämä pelastettava ystäväni ei ollut kyllä ollenkaan samaa näköä :). Tai ehkä pikkuisen koska hän oli myös tumma ja hyvin uhkea, mutta siihen yhtäläisyydet loppuivatkin.
Toinen ystäväni oli sitten eteerisen kaunis vaaleaverikkö joka kaikilla liikkeillään aiheutti miehisessä sukupuolessa hyvin paljon tukaluutta, omalla viattomalla ja siveellisellä tavallaan.

Noh, tappelu saatiin käyntiin ja ensin väännettiin katolla menemään, kipinöiden lennellessä ja muutenkin hienoja efektejä hyväksi käyttäen (oli aika hyvä graafinen tiimi tekemässä sitä unta) ja kun näytti siltä että tulee turpiin niin siirsin taistelun niille tornin ulokkeille ja parvekkeille, niitä pitkin tornia kiertäen ja iskuja jaellen.
Lopulta sitten sain pomon sille mallille että pystyin käyttämään oman ultimaattisen ison hyökkäyksen (tm) ja näin ollen sitten halkaisin niin pomon kuin myös torninkin kahtia. Siitä sitten pelastin itseni ja nämä naisystäväni lautalle jossa molemmat tunnustivat rakastavansa minua ja halusivat minun päättävän kumman rakkauteen vastaisin...sanomattakin selvää että heräsin tässä vaiheessa :D


Sitten tiistain ja keskiviikon välinen yö:

Olin jonkin merellä seilaavan tutkimuslaivan kapteeni. Laiva oli ollut matkalla jo viikkoja ja nyt vihdoin määränpää oli lähettyvillä sillä saaristo johon olimme matkalla häämötti jo horisontissa. Kuitenkaan emme päässeet laskemaan maihin koska nousi suuri myrsky joka meinasi kaataa koko laivan mutta onneksi taitoni kapteenina onnistuivat pitämään laivan pystyssä ja vahingot minimaalisina, vaikkakin muutama miehistön jäsen huuhtoutui partaan yli.
Myrskyn jälkeen seilasimme saaristoon jossa jokainen saari oli omanlaisensa maailma, löytyi viidakkoa, aavikkoa, suota ynnä muita mahdollisia ja mahdottomia paikkoja. Kaikilla saarilla oli myös omat asuttajansa ja siinä missä jokin saari muistutti Jurasic Parkkia niin toinen saattoi muistuttaa afrikkalaista kyläyhteisöä tai kehittynyttä kaupunkia. Mutta nämä saaret eivät meitä kiinnostaneet sillä päämääränä oli se suurin ja synkin saari missä oli piilossa jokin kätketty aarre.

Kun saari alkoi lähestymään niin merelle alkoi muodostumaan usvaa sekä veden pinnalle jäätä ja lopulta tämä jää pysäytti etenemisemme vain 50 metriä ennen saarta. Laskeuduimme jäälle ja jatkoimme patikoiden saarelle josta ensimmäisenä löysimme korkean kallioseinämän joka meidän piti kiivetä ylös. Tämän jälkeen pääsimme karuun ja vulkaanisesti aktiiviseen laaksoon jossa oli yllättäviä geysireitä ja laavakuiluja.
Tämän jälkeen pikakelasin suoraan loppuun koska en muista muita vaaroja joita saarelta löytyi mutta tunne oli siitä että niitä oli runsaasti, kuin parhaassakin seikkailuleffassa :)
Saaren keskeltä löytyi sitten luolasto jossa pitäisi olla tämä aarre ja juuri siinä vaiheessa kun astuimme sisään luolan suuaukosta alkoivat hälyttimet soimaan ja heräsin sammuttamaan herätyskelloa :D

---


Näin. Ihmetellä ei siis tarvi miksi on ollut hieman väsähtänyt olo nyt alkuviikon :D